Eilen tiistaina paistoi aurinko ikävästi työhuoneen ikkunaan ja harhautti ajatukset pois alati tärkeistä työasioista. Puolilta päivin annoin periksi ja hain pomolta luvan häipyä konttorista kaupan kautta kotiin ja edelleen Vitträskin tutuille jäille.
Vähän jälkeen kolmen pyöräytin ensimmäisen avannon toistaiseksi vielä turvallisen kovaan jäähän. Sain tehdä vielä pari avantoa lisää ennen kuin ensimmäinen pulska ahven hyväksyi tarjouksen ja vedin sen seitsemän metrin syvyydestä jäälle. Sama verkkainen tahti jatkui koko iltapäivän, yksi ahven sieltä toinen täältä. Järven keskusmatalikolla oli kolme muuta onkijaa, jotka saivat vähän paremmin kalaa morrilla ja toukkasyötillä. Itse käytin uskollisesti tasuria, enimmäkseen puna-vihreäkirjavaa pilkkiä, johon iski vähän ennen auringonlaskua kauden suurimmaksi jäänyt ahven. Kotona punnitsin sen painoksi 520 grammaa, ei lähellekkään ennätystä, mutta mukavan kokoinen kuitenkin.
Loppuviikoksi on luvattu lämpimiä päiviä ja lauhoja öitä, joten pilkkikausi päättyy tähän. Kausi jäi melko lyhyeksi. Kalat olivat tiukassa, mutta siihen toki saa varautua etenkin syvällä ja kirkasvetisellä Vitträskillä. Pilkkisäät olivat hyvät. Aurinko paistoi melkein joka reissulla.
Hyvä näin!
Nyt on aikaa perhovehkeiden viritelyyn ja perhonsidontaan kesää varten. Tuskin maltan odottaa ensimmäistä perhon heittoa tutun kosken kuohuihin ja veden pärskähdystä kun taimen ottaa perhoon.
No comments:
Post a Comment