Oltiin eilen Maken kanssa Inkoon Kopparissa pilkillä. Oli lämmintä, aurinko paistoi, naama sai väriä, kalatkin söi. Täydellistäkö? No ei hitossa!!!
Kalat söi Maken pilkkiä ei minun!! Tein reijän Maken avannon viereen. Heiluttelin pilkkiäni samaan tahtiin kuin Make omaansa. Ahven nappasi Maken onkeen ja jätti omani rauhaan. Kokeilin viittä erilaista pyydystä. Mikään ei auttanut.
Ongimme kumpikin taspainolla kuten tavallista. Maken pilkki oli vaalea. Sillä tuli kalaa. Maken toinen pilkki oli vihreän kirjava. Silläkin tuli kalaa. Omat pilkkini olivat: tummanruskea (luottopeli tähän asti), ambulanssin punainen pieni, vaalea punaselkäinen, tumma muikku ja tumma ahven.
Hirmuisella yrittämisellä sain kymmenen ahventa ja kolme särkeä. Särjet eivät ota tasariin. No eivät ole ennen ottaneet, mutta ottivat eilen minun tasariini. Ahvenet eivät pilkeistäni välittäneet. Ne välittivät Maken pilkeistä, PRKL#"%&!!
Make sai kalaa pakillisen, minä kymmenen. Päivä oli pilalla, mieli kateudesta musta. "Lopetan kalastuksen ja myyn välineet pois. Minusta ei ole mihinkään."
Toisaalta taas. Maken superpyydykset ovat kirkkaana muistissa. Näin niistä untakin viimeyönä. Olen nähnyt samanlaisia Prismassa. Taidankin mennä huomenna ostoksille. Kairakin pitäisi uusia ja saappaat. Oliskohan hyviä tarjouksia Honkkarissa.
Noniin; mieli alkaa taas tuntua paremmalta. Minnekkähän menis ensi viikonloppuna kalaan.
No comments:
Post a Comment